Uusi lukukausi pyörähti käyntiin tällä viikolla ja se tarkoitti myös sitä, että palasin ensimmäiseltä lomaltani opettajana takaisin töihin. Takana on myös ensimmäinen kokonainen jakso opettajana. Hienoja virstanpylväitä. Joululoman otin erittäin rennosti ja viimeisinä lomapäivinä aloin jo kaivata takaisin töihin. Loman voi siis sanoa olleen erittäin onnistunut ja tehneen tehtävänsä. Uuteen vuoteen lähdin hyvin akut ladattuina.
Ensimmäinen kokonainen jaksoni kieltenopettajana on siis takana. Oli hienoa saada suunnitella koko kurssi itse ja hoitaa kaikki alusta loppuun. Matkan varrella esiin nousi tietysti paljon kysymyksiä ja välillä tuntui melko raskaaltakin. Oli hetkiä, jolloin olisin halunnut jonkun kertovan minulle, miten joku asia kannattaa tehdä. Aloittelijana kaikki on tietysti uutta ja tämä jatkuvan epävarmuuden vaihe on sellainen, joka on vain yksinkertaisesti "siedettävä". Muistan jostakin lukeneeni, että tällainen aloittelijan epävarmuus menee ohi yleensä parin ensimmäisen työvuoden jälkeen. Pikkuhiljaa sitä karttuu kokemusta ja opetuksessa alkaa esiintymään yhä enemmän asioita, joita on jo tehnyt aikaisemmin ja joihin alkaa olemaan jo jonkinlainen tuntuma.
Aika ajoin (tai no, melko useinkin) sitä kyllä kyseenalaistaa omat taitonsa opettajana. Osaanko aineeni riittävän hyvin, tuntuu taas että en osaa yhtään mitään jne. Onneksi joukossa on myös enenevissä määrin niitä onnistumisen kokemuksia ja tuntuu, että asiat alkavat sujua. Itselläni on palava halu kehittyä hyväksi opettajaksi ja se on varmasti prosessi, jossa ei tule koskaan valmiiksi. Aina on jotain, missä kehittää itseään. Näin aloittelijana huomaan myös, että koko ajan haen sitä, millainen ns. opettajapersoonani on. Tämä on varmaankin sellainen asia, jota vanhemmat kollegat eivät enää juurikaan mieti. Kokemuksen myötä sitä myös alkaa varmasti olemaan enemmän oma itsensä, kun tekeminen rentoutuu ja saa lisää itseluottamusta.
Olen kyllä myös erittäin kiitollinen siitä, että joka päivä opin jotakin uutta ja tunnen olevani yhä enemmän opettaja. Hienoa, että olen ammatissa, jossa pääsee koko ajan kehittämään itseään ja tuntee, että ei pysähdy paikoilleen. Näin varmasti myös yleinen mielenkiinto asioihin säilyy vahvana.
Mielekästä vuoden alkua kaikille!
